Auringon valoisa puoli

Kun mä aamulla nostin sen tarotkortin, joka tulisi päättämään mun tämän päiväisen blogikirjoituksen aiheen, en voi kieltää, etteikö sauvojen yhdeksikkö olisi herättänyt mussa aluksi pientä vastahakoisuutta. Mulle tuo kyseinen kortti nimittäin tarkoittaa jatkuvaa taistelua maailmassa, joka ei anna lainkaan armoa, ikuista kamppailua epäonnistumisia ja pettymyksiä vastaan, taistelua yhteiskunnan odotusten ja omien päämäärien välillä.

Toisin sanoen mun oli vaikea aluksi nähdä, miten mä kirjoittaisin mitään piristävää taikka positiivista tuollaisten energioiden läsnäolleessa. Ei kuitenkaan mennyt montaakaan hetkeä, kun universumi jälleen todisti erehtymättömän johdatuksensa, sillä yhtä äkkiä mulle välähti, että juuri tuossahan on tän mun blogin koko ydin! Jaksamisessa, uskossa ja toivossa – erityisesti niinä hetkinä, kun tilastojen mukaan olisi ehkä ollut syytä jo luovuttaa.

Mun perimmäinen tarkoitus on tämän blogin avulla tuoda maailmaan hieman lisää valoa, optimistisuutta ja pieniä hymykuoppia niihin hetkiin, kun ehkä omat voimat eivät juuri sillä hetkellä ole riittävät. Mun haluna on päihittää kyynisyys ja pessimismi, jotka on juurtuneet niin syvälle meijän nykyihmisten sieluihin ja yksinäisiin iltoihin. Eli mulle tuo sauvojen yhdeksikkö ei ehkä olekaan tuomio, vaan itseasiassa haaste. Ja mä otan sen ilolla vastaan.   

Eli tässäpä olisi siis kokoavasti tämän päivän kysymys ja tämän kirjoitelman perimmäinen teema: miten jaksaa uskoa parempaan huomiseen maailmassa, jossa se huominen tuntuu usein olevan eilistä haastavampi?

Toivottavasti mun vastaus suo sulle pientä rauhaa omaan elämääsi, ystävä rakas.

Henkilökohtaisesti mulla on neljä asiaa, joiden avulla jaksan itse tallustaa aina eteenpäin hidasteista ja kompastumisista huolimatta. Ensimmäinen näistä koskee mun unelmia. Mulla on hyvin selkeä visio siitä, millaisen mä haluan mun tulevaisuuden olevan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan mä haluan omistaa oman kahvilan, johon erilaiset ihmiset voivat tulla rentoutumaan, jossa mä voin keskustella sekä kuulla muiden elämäntarinoita ja joka tarjoaa mulle myös sen luovan tilan kirjoittaa maailman outouksista. Vaikeina hetkinä mun ei tarvitse kuin siirtää itseni tuohon tulevaisuuteen ja sellainen kaiken kattava rauha valtaa mun sydämen. Se auttaa mua kestämään lähes mitä tahansa.

Mikä sun unelma on? Jos et tiedä vastausta, niin kysy itseltäsi tämä: jos sä tietäisit, ettet voi epäonnistua, niin mitä sä silloin tekisit. Unelmat asuvat nimittäin juurikin epäonnistumisen pelon takana. Sieltä löytyy sunkin turvapaikka, joka auttaa jaksamaan,

Toinen aate, joka mua kannattelee, on usko siitä, että kaikesta raakuudesta, synkkyydestä ja pahuudesta huolimatta tää maailma ja ihmiskunta sisältää silti enemmän hyvää kuin pahaa. Ne on ne pienet teot ja sanat, joilla on todellista merkitystä. Nuorukainen, joka antaa vanhukselle paikkansa linja-autossa, tyttö, joka on aina valmiina kuuntelemaan ystäviään, äiti, joka tekee kolmivuorotyötä, ja isä, joka jaksaa viikko toisen perään viedä lapsensa pelaamaan jalkapalloa. Kun jotain pahaa tapahtuu, meillä on vain kaksi valintaa; joko me murennutaan tuon kokemuksen edessä tai näemme sen oppituntina ja nousemme sen yläpuolelle.

Jos sulla on siis mahdollisuus valita negatiivisuuden ja positiivisuuden välillä, niin miksi et valitsisi sitä, joka tukee sun askelia päivä kerrallaan. Sanotaan, että pessimisti ei pety, mutta loppujen lopuksi eikös tuo ole aika optimistista ajattelua?

Kolmas tukipilari mun omalla matkallani on ymmärrys siitä, että mä en elä van itseni tähden. Mä haluan olla täällä mun ystäviä varten, mä haluan valittaa mun siskoille, haluun naurattaa työkavereita ja katsoa silmiin niitä tiettyjä kasvoja tanssilattian toisella puolella. Koska silloin sitä ei ole yksinäinen, vaikka olisikin yksin.

Ketkä on sulle tärkeitä? Ketkä on sun ilonhetket syvissä vesissä, hihitykset itkiessä ja avunhuudot voimien loppuessa? Sä olet tärkeämpi kuin uskotaan.

Neljäs ja viimeinen suoja arkisten rankkasateiden alla löytyy siitä faktasta, että mun ei tarvitse tehdä muuta kuin miettiä sitä, kuinka paljosta olen jo selvinnyt. Vaikeita juttuja on ollut, on ja tulee varmasti olemaan vielä paljon lisää. Mutta se yksinkertainen totuus, että sinä ja minä ollaan yhä täällä asettaa meidät suoraan palkintopaalin ykkössijalle. Jos elämä on peli, niin me ollaan jo voitettu. Etenkin kaiken koetun jälkeen.

Mitä sä oot kokenu? Mistä kaikesta sä oot selvinnyt? Jos elämä tuntuu epäreilulta, niin sun ei tarvitse muistaa kuin yksi asia: sä oot kokenu kaiken sen, koska vain sä oisit voinu selvitä siitä. Usko sun voimaan, sillä sitä on enemmän kuin tiedätkään!

Miksi siis jatkaa maailmassa, joka yrittää välillä niin aggressiivisesti meidät pysäyttää? Koska me tiedetään mihin me halutaan mennä, me uskotaan, että päästään sinne, yksin sekä yhdessä ja tietäen, että jos me oltais luovutettu, se ois tapahtunut jo kauan aikaa sitten.

Kohti aurinkoa, sinä ihana ihminen.
Tämän viikon voimabiisi on Bonnie Tylerin Born To Be A Winner. Kuuntele se ja näytä maailmalle sun loistosi.

Kahvila-arvostelu:

Rehellisyyden nimissä voin sanoa, että ROOTS on helposti mun lempikahvila. Sisustus on kodikas, taustamusiikki rauhoittavaa ja henkilökunta todella ystävällistä. Tänä aamuna nappasin itselleni capuccinon ja vegaanisen brownien. Aivan uskomaton makuelämys molemmissa tapauksissa. Todella vahva suositus. Ehkä nähdään täällä joku kerta?

Viisi leijonaa viidestä!